lauantai 15. marraskuuta 2014

Koodaamisesta

Hämmästyin, kun huomasin, etten ole kirjoittanut tähän blogiin sitten syyskuun. Tässä näkyy se, että kirjoitan monia blogeja. Tämä "emoblogi" jää näköjään ajoittain heitteille. No, nyt on taas vähän yleisempää asiaa, joten istahdin koneen ääreen.

Tällä kertaa pohdin koodaamista koulumaailmassa. Tähän minut innoitti aamulla Facebookiin linkitetty Helsingin Sanomissa julkaistu Jussi Sippolan kirjoitus "Näillä vinkeillä pääset alkuun koodin opettelussa".

OPS 2016 -luonnoksessa puhutaan koodaamisesta koulussa paljon. Tämä herättää monessa opettajassa hämmennystä ja onkin hienoa, että julkisuudessa on alkanut näkyä Jussi Sippolan tekstin kaltaisia, käytännönläheisiä kirjoituksia aiheesta.

Opetus vuosiluokilla 1-2 -kohdasta OPS 2016 -luonnoksessa löytyy tämä:


"Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Koulutyössä harjoitellaan laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä ja opetellaan niiden keskeisiä käyttö- ja toimintaperiaatteita. Samoin harjoitellaan näppäintaitoja sekä muita tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoja. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista."

Opetus vuosiluokilla 3-6 -luonnoksessa puolestaan kirjoitetaan näin:


"Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista."

Kun haen hakukoneella määritelmää sanalle koodaus, saan vastauksen, että koodaus voi viitata eri asioihin: algoritmi, koodaus-dekoodaus -järjestelmä tai ohjelmointi. 

Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.  Algoritmi on alunperin matemaattinen käsite. Alakoulussa opetettavat menetelmät kuten jakokulmassa laskeminen ja allekkainkertominen ovat algoritmeja. Nykyisin algoritmin käsite liitetään kuitenkin erityisesti tietotekniikkaan. 

Koodausjärjestelmä on minulle oudompi käsite. Siis tietenkin ihan järkeenkäypää, järjestelmä, jolla koodataan. Mutta mitä se koulussa tarkoittaa? Google-haku sanalla ei tuonut lisävalaistumista. Selityksiä otetaan vastaan!

Ohjelmointi tarkoittaa tietokoneelle tai vastaavalle laitteitteelle jollain tavalla annettavia toimintaohjeita. Tietokoneille ohjeet on annettava konekielellä, jotta laite ymmärtää. Jokainen opettaja taitaa tunnistaa tilanteen, jolloin annetut ohjeet eivät tehoa oppilaisiin ja tuntuu, että puhuu latinaa seinille. Ehkä tämän ohjelmoinnin kanssa on vähän sama tunne...

No mitenkäs tämä kaikki sitten näkyy koulussa?

Uusi Ops:han tulee toki voimaan vasta sitten 2016. Mutta eihän mikään estä ja on ehkä suorastaan järkevää alkaa opetella näitä asioita jo nyt.

Yksi Jussi Sippolan mainitsemista koodaamisen harjoitteluun sopiva sivu on Koodaustunti.fi . Sitä minä olen jo käyttänyt tai tarkemmin sanottuna antanut oppilaitteni käyttää. Olen kirjoittanut siitä luokkakohtaisessa blogissani jo jo viime keväänä. Silloin siinä oli vielä hassuja alkuvaikeuksia, eli ohjeet tulivat milloin milläkin kielellä. Se ei kuitenkaan haitannut, vaan oli ihan hauskaa. Nyt tällaisia ongelmia ei varmaankaan enää ole. Mutta Koodaustunti on siis kokeiltu ja hyväksi todettu. 

Codeacademyä en ole kokeillut. Se vaatii rekisteröitymisen, mutta sen myötä ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Ehdottomasti aion kokeilla tätä. 

Kolmas Sippolan artikkelissa mainittu sivusto on Lightbot. Myös tämä on minulle vielä tuntematon. Kokeilen ja kerron sitten, mitä pidin. 




2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Lapseni koulussa 1-2 -luokkalaiset ohjelmoivat BeeBotteja. Robottikerhoa harrastava tyttäreni oli mukana ryhmässä, joka opetti tänä vuonna BeeBottien ohjelmointia pienemmilleen.

Tarmo Toikkanen kirjoitti...

Koodausjärjestelmä tarkoittaa lähinnä siis tiedon tallentamista tiettyyn muotoon. Englanniksi encoding ja decoding. Esimerkiksi ääkkösten tallentamiseen on erilaisia koodausjärjestelmä (iso-latin, utf8 ja sitä rataa). Tällä ei ole juurikaan mitään tekemistä ohjelmoinnin kanssa, mutta menee helposti sanan samankaltaisuuden vuoksi sekaisin.